Past weeks in a nutshell

Tässä saatte nyt yhessä postauksessa kahen viikonlopun ja yhen viikon kuulumiset, koska oon vaan tosi jäljessä tän blogin suhteen niin en jaksa väsätä montaa postausta. Alotetaan siis viime viikonlopusta. Perjantain vietin Romynan kans aika rauhallisesti, hengailtiin niillä ja nautittiin melkein kolmenkymmenen asteen helteestä ja auringosta ja loppuillasta päästii osalliseks Romyn hostäidin kaverin polttareille. Oikeesti siis käytiin vaan syömässä niiden herkkuja sosialisoinnin välissä, heh. Lauantaina aamulla meillä oli kotona garage sale, eli myytii vaa autotallissa tavaraa jostain aamuseittemästä kahteentoista ja saatiin ihan hyvät voitot. En ollu oikeestaan tosta koko jutusta kauheen innoissani, mut oli se lopulta ihan jees. Istuin vaan suurimmaks osaks auringossa ja välillä auttelin momia myyntihommissa, ihan rentoo siis. 

Reagan tuliki sit hakemaa mua lunchin jälkee ja suunnattii semmoseen halppiskauppaan, vähän niinku kirpparille ja ostettii vanhat farkut joista sit askarreltiin sortsit. En oo ennen ees yrittäny tehä tollasta, mut onnistuin jopa ihan kiitettävästi ja ne kehtaa pukee julkisille paikoille jalkaanki. Meillä oli kyl aika hauskaa niitä leikellessä ja repiessä, mut päätettiin silti olla vähän aikaa sortsientekolakossa (okei toi ei varmasti oo sana). Lopulta Reagan sit heitti mut vaihteeks Romylle, josta vähän ajan päästä lähettiin kohti Greenwoodia myös Laura mukanamme. Oltiin siis menossa yhen brassitytön synttäreille eka pizzeriaan ja sit niille kotiin, ja olin tosi innoissani taas näkemässä noita ihmisiä jotka tapasin siellä promissa edellisenä viikonloppuna. Vietettii siis iltaa myöhään asti sen tytön takapihan terassilla, jonne oli laitettu meille söpö oleskelualue ja pimeellä saatiin vielä bonfire jossa päästiin tekemään smores. Oli ihan tosi ihana ilta ja lähtiessä vähän haikeekin, kun ei tiiä varmaks tuleeko noitakaan näkemään enää. Kovasti vannottiin että pakko nähä ja niin edellee, mut mullaki nää vikat viikot ja viikonloput alkaa oleen aika paljon ohjelmaa täynnä niin saa nähä...

Tässä siis meijän Greenwood-illan porukka :-)

Sunnuntaina olikin vuorossa koko vaihtovuoden viimenen vaihtaritapaaminen mun järjestön kautta. Se pidettiin tollasessa hiking-paikassa, jossa itseasiassa kävin alkuvuodesta ja postaustakin taitaa löytyä jostain syyskuun ajoilta. Toi tapaaminen oli siis meille pakollinen, koska ilmeisesti haluttiin kaikki sit hyvästellä toisemme samalla kertaa ja muutenkin kätevä tapa nähdä monia ihmisiä vikaa kertaa. Meillä oli paaljon ruokaa, kuten yleensä. kun toi oli vähän nyyttärimeiningillä eli kaikki toi vähän jotain ja sit vaan syötiin. Kaikille myös annettiin omat jenkkiliput, joihin piti muiden piti sit kirjottaa ainaki oma nimi ja maa ja sit myös terveiset jos sellasia halus mukaan laittaa. Toi idea on musta tosi kiva ja itseasiassa vein kouluunki yhen lipun, joka onki jo aikalailla täynnä ihmisten lyhyitä kirjotuksia mulle ja siitä jää varmasti ihana muisto. 

Pidettiin sit myös tollanen "graduation", jossa kaikkien capin ja gownin omistajien piti tuoda omansa ja ne joilla ei niitä oo, sai lainata järestöltä. Meille annettiin sellaset kunniakirjat vuoden suorittamisesta ja sanottiin jotain kaunista ja otettiin vielä kuvatkin. Sit otettiin noi ryhmäkuvat ja saatiin vielä heittää lakkimme ilmaan, mistä  tuliki ihan leffafiilis. Lopulta meillä oli vielä varattu aikaa patikoimiselle, eli vaan käveltiin siellä metsässä ja oli kyl ehkä vähän liian lämmin sää tommoseen. Saatiimpahan ainakin viettää päivä yhessä ihanien vaihtarien kans ja ei enää hirveen ilosilla mielin lähetty sieltä kotiin. Ihan kamalaa, kun joutuu niin monille ihmisille sanomaan heipat ja nyt jo tässä vaiheessa alottamaan.

Tällä viikolla meillä oli viimeset pelit soccerissa, joka myös on aiheuttanu aikamoista haikeutta. Tiistaina pelattiin viimenen kotipeli, joka voitettiin (!) ja tapasin myös vastajoukkueessa olleen suomitytön. Oli ihan hassua puhua suomee yhtäkkiä ja kumpikin vaan änkytettiin jotain ihan sekavaa, mut oli kyl tosi kiva nähdä taas jotain suomalaista. Ei oltu koskaan ennen nähty, mut silti oltiin heti ihan kavereita, mitä tapahtuu täällä aina suomalaisten kanssa ja yleensä muidenki vaihtarien kanssa. Tiistaina oli myös senior-night, jossa me kaikki senior-pelaajat käveltiin vanhempiemme kans kentän läpi ja meistä kerrottiin perustiedot ja tulevaisuuden suunnitelmat ja saatiin myös pienet lahjat. 

Perjantaina pelattiin sit ihan viimenen peli Northsidellä, siis kaupungin toiselle isolla high schoolilla, joten paineet oli aika kovat. Viimeks hävittiin niille, mut tällä kertaa saatiin maali ihan viimesillä minuuteilla ja oltiin kyl niin ylpeitä itestämme kun päädyttiin voittamaan. 

Niin outoo että soccerkin on nyt ohi, huomenna pitää palauttaa kaikki koululta lainatut kamat ja peliasut sun muut ja sit se on siinä. Tää meijän kausi meni ihan liian nopeesti ja en vaan haluu ymmärtää et en enää ikinä tuu pelaamaan Lady Rebelseissä. Meijän joukkue, reenit, pelit ja jopa coach tuli mulle niin tärkeiks tän vuoden ja varsinki nyt varsinaisen kauden aikana, että en ees kunnolla tajunnu sitä aijemmin. Huomenna meillä on vielä joukkueen poolpartyt ja se onkin sit viimenen kerta kun ollaan kaikki koolla.

 Eilen Lotan hostit halus juhlistaa sen synttäreitä melkeen pari kuukautta myöhässä, ja aamulla käytiin IHOPissa aamupalalla ja sit otettii suunnaks tommonen outdoor mall, joka sijaitsee vähän yli tunnin päästä Fort Smithistä. Alkuperäsen suunnitelman mukaan oltiin menossa meijän omaan pikkumalliin, mut se on kyllä jo niin nähty että onneks päästiin tonne vähän kauemmaks. Tuolta meinaan löyty varmaan lähes kaikki mitä tarvita voi ja tais meijän rahatkin sen huomata, lupaan etten shoppaa seuraavaan vuoteen ainakaan enää mitää (paitsi niitä tuliaisia...). Käytiin läpi melkein jokanen kauppa ja just kun oltiin suurinpiirtein valmiita alko satamaan. Täällä on nyt alkanu nää sateet ja myrskyt mitkä kuulemma Arkansasiin kevääseen kuuluu, en tykkää sit yhtään. Lähettiin sit vaihteeks syömään, ja käytiin yhessä tosi hyvässä meksikolaisessa ja taas mahat täynnä lähettiin kotia kohti. Lotalle päästyämme syötiin sit vielä pakolliset jätskit ja koitettiin pysyä hereillä vähän myöhempään kun kouluiltasin. Aamulla meijän piti mennä ulkoilemaa ja ottamaan kuvia, mut tottakai myrskyn piti taas iskee ja lahnailtiin vaan sit sisätiloissa tornadovarotusten soidessa. 

Tälläkin hetkellä on yllättäen ukkonen tässä ihan lähellä ja kuulemma ihan hullu tuuli ja mitähän vielä. Meiltä meni jotkut vesijohdotki ilmeisesti rikki, kun lämmin vesi loppu ja mun piti lähtee momin siskolle että pääsin suihkuun. En edes tajua miten voi sataa näin paljon parin päivän aikana, tulvavarotuksiaki on tullu varmaan joka päivä ja just noita tornadoja. Mun puolesta sais luvan jo loppua ja aurinko paistaa loppuajan mitä täällä oon. Ainaki lauantaina ois parempi olla hyvä sää, kun meijän koulun prom pidetään sillon ja tahtoisin nii kovasti mennä ulos ottamaan kuvia. 

Tästä tuli nyt ihan kamalan pitkä, kiitos hirveesti jos joku jakso lukee. Mä lähen nyt nukkumaan myrskyä pakoon ja valmistautuun mun viimeseen kouluviikkoon täällä, heippa :-)