29. maaliskuuta 2015

Spring Break

En voi käsittää et tääkin viikko on jo ohi, miks ajan pitää mennä niin nopeesti? Voin kyllä sanoo että spring break oli yks mun parhaita viikkoja täällä ja mulla on nyt jo ikävä sitä, vaikka tultiin vasta eilen illalla takasin. Reaganin perhe siis päätti olla niin ihania, että ne adoptoi mut niille toks viikoks ja en ees osaa kertoo kuinka kiitollinen oon ja kuinka paljon tykkäsin mun lomasta niiden kans. Oltiin siis matkassa autolla ja semmoset 17 tuntia tais molemmissa matkoissa suunnilleen mennä ja en tiiä nautinko nyt ihan hirveesti, mut selvisin kuitenki hyvin. Asuttiin koko viikko Reganin isoisän talossa ja meitä oli yhteensä yheksän henkee ja parin päivän ajan kymmenen. Vähän vaihtelua siis mun ja momin kaksin elelemiseen. :D Toi paikka oli noin puolen tunnin päässä Orlandosta ja just tommonen sopivan rauhallinen ja ihan vaan täydellinen paikka. Okei viekää mut ihan mihin vaan mistä löytyy palmuja ja lämpöö nii oon onnellinen. Vietettii siis meijän viikko tuolla tehden kaikennäköstä kivaa ja välillä vaan tekemättä erityisesti mitään ja en kyllä ois ees tarvinnu sen enempää.





Ekoina päivinä aurinko paistoi koko ajan ja oli lähemmäs 30 astetta, eli ei valittamista. Käytiin läheisellä poolilla uimassa ja ottamassa aurinkoo ja vaan nautittiin siitä säästä. Näillehän toi ei ollu melkeen mitään, ihan perus kevät vaan, mut ite olin vaan niin innoissani kun oli ihan Suomen kesä ellei parempikin. Hengailin siis enimmäkseen Reaganin ja sen kahen siskon ja toisen siskon kaverin kanssa ja meillä oli kyllä hauskaa keskenään. Käytiin paljon pyöräilemässä ja voi että oli ihanaa pitkästä aikaa, mun hostmomillahan ei pyöriä oo nii en oo koko vuonna päässy tollai pyöräilemään. Käytiin myös semmosella metsäkävelyreitillä tai semmosilla poluilla (trails? kertokaa miten tää suomennetaan) ja nähtiin jopa joku myrkkykäärme sillä reissulla. Itehän olin vaa innoissani asiasta, mut muut ei niinkään. Läheisessä järvessä  kuulemma löyty myös alligaattoreita, mut en harmikseni nähny yhtäkään. Sen sijaan nähtiin kyl pikkusia liskoja vaikka kuinka ja jopa villejä kilppareita.







Samana päivänä kun käytii rannalla käytii myös St. Augustinessa, eli kuulemma koko jenkkien vanhimmassa kaupungissa. En oikeesti välitä historiasta paljon ollenkaan, mut siellä olin vaan innoissani ja heilun kamerani kanssa saaden turistikommentteja mun matkaseuralta. Ne kaikki talot oli vaan niin söpöjä ja tykkäsin vaan koko paikasta ihan kauheesti. Näissä kuvissa on nyt siis pari random kuvaa sieltä ja myös yhestä läheisestä kaupungista, missä käytiin vaan kävelyllä downtownissa ja järven rannalla. Sillonki oli niin nätti päivä ja nautin taas mun turistimaineesta ihan täysillä. En ois uskonu et alan ikinä tykkäämään tommosesta pikkukaupungeissa seikkailemisesta rantalomien sijaan, mut näin nyt tais käydä. Rakastuin kyllä tohon koko paikkaan missä oltiin niin pahasti, että pakko kai joskus palata takas nauttimaan Floridasta lisää.




Mun viikko oli siis ihan huikee, niin kun varmaan oon tässä jankannu jo ihan tarpeeks monta kertaa. Nyt on ihan tyhjä olo ku heräsin aamulla yksin sen sijaan, että samassa huoneessa nukuttiin me viis tyttöö koko viime viikko ja kun lämpötila vielä aamulla oli vähän vilponen. Olin tosi onnellinen ton viikon aikana ja sain monta kertaa kuulla mun ilosesta ja positiivisesta asenteesta, joka kylläki itteeni vaan lähinnä nauratti koska en tosiaan aina oo tollanen :D Olin kai vaan niin innoissani varsinki tosta säästä ja ihan vaan koko Floridasta, että unohin valittamisen ihan kokonaan.
Nyt oon vieläki nii fiiliksissä, etten ees tajua että huomenna pitäis muka palata taas kouluun. Enkä myöskään suostu uskomaan että viimenen quarter mun high schoolista täällä alkaa huomisesta, mun kriiseily ajan suhteen vaan kasvaa.
Anyways tässä nyt eka spring break postaus ja ainaki yhen viel tuun kirjottelee kuvien kaa. Suomi ei suju nyt oikeesti ollenkaa, pitää miettiä hirveesti et miten kirjotan mitäkin joten pahoittelut ja toivottavasti tästä saa jotain selkoo x)

15. maaliskuuta 2015

Life doesn't have to perfect to be good

Oon oikeesti jäkyttyny tästä ajankulusta, mihin nääki pari viikkoo on vaa menny? Ens viikon jälkeen alkaa jo spring break ja sen jälkeen onki jo yli puolet kevät lukukaudesta kulunu ja kotiinpaluu lähenee uhkaavasti. En vaan ymmärrä, justhan vasta oli tammikuu ja koko pitkä kevät vielä edessä. 
Tää viikko oli varmasti kiireisin viikko tähän mennessä, koska yleensä viikolla mulla ei koulun jälkeen oo kauheesti mitään erityistä tekemistä läksyjen ohella. Viime viikonlopunkin vietin aika tiiviisti koulujutuissa, perjantaina olin pallotyttönä koulun futisturnauksessa ja lauantaina koko päivän kuorokilpailussa, jossa tottakai pärjättiin aika hyvin. Illalla kävin vielä kattomassa koulun näytelmää, joka oli oikeesti yllättävän hyvä.



Tällä viikolla oonki sit käyny kotona melkeempä vaan nukkumassa. Maanantaina koulun jälkeisten reenien jälkeen mentiin lähes koko joukkueen kaa syömään ja ihan vaan viettään aikaa yhessä. Oli tosi kivaa ja päätettiin järjestää näitä useemminkin. Tiistaina meijän futiskausi sit virallisesti alko kotipelillä, joka nyt ei menny ihan niin hyvin, mut suuntahan on vaan ylöspäin! Sain itekkin jopa yllätyksekseni peliaikaa, vaikka meillä oli vähän säätämistä pelaajien kanssa ja ees parhaat pelaajat ei kauheesti saanu pelata. Jäin sit oman pelin jälkeen taas pallotyttöilemään ja kotiin päästyä tein vaan läksyt ja menin lähes heti nukkumaan. Keskiviikkona kävin kotona reenien ja kirkon välissä noin vartin niinkun joka keskiviikko ja torstaina sit matkattiin melkein kahen tunnin päähän futispeliin. Tietenkään meijän matka ei voinu edes alkaa hyvin, vaan bussi hajos noin neljänkymmenen minuutin jälkeen ja jouduttiin ootteleen uutta melkein tunti. En muutenkaan oikee luottanu coachin ajotaitoihin, niin nyt vielä vähemmän. Saavuttiin sit perille hienosti melkein tunnin myöhässä ja pelikään nyt ei kauheen loistavasti sujunu. Puolustukseks pakko sanoo et eipä koulun muillakaa joukkueilla hirveen hyvin menny. Kotiin päästiin lähteen vasta joskus kaheksan aikoihin ja syömään pysähtymisen ansiosta oltiin takas koululla vasta vähän ennen yhtätoista. 



Perjantai oliki sit astetta väsyneempi päivä, mut piristeenä oli onneks matikan tunnilla vietetty pre-Pi day. Lauantain päivämäärähän oli näin jenkkien merkintätavalla 3.14 joka on siis luvun pi alku ja koska jenkit keksii kaikesta aihetta juhlaan niin perjantain matikan tunnilla sitte syötiinki kaikkee ympyrän mallista, oli pizzaa, donitseja, kekseja, oreo ballseja, muffinsseja ja vaikka mitä muuta mitä me oppilaat siis ite tuotiin. Ei siis mitään valittamista sen osalta. Koulun jälkeen oli kerranki ihana päästä suoraan kotiin ja viikonlopun oonki viettäny aika rauhallisissa merkeissä. Momin lapsenlapsi on taas ollu täällä meillä tän viikonlopun hoidossa, joten oon viettäny aikaa sen kanssa ja toki nukkunu. Tänään pitäis vielä tehä parit koulujutut huomista varten ja ihan vaan valmistautua taas tulevaan viikkoon. Oon kyllä aika varma et kohta taas huomaan et on perjantai ja en malta odottaa kun lauantaina lähetään Reganin perheen kanssa Floridaan! Oon ollu ehkä liian innoissani siitä lähtien kun se pyys mua mukaan ja oon vaan niin ilonen että saan taas nähä uutta osaa Amerikasta.