En vaan voi käsittää et nyt on jo 23. päivä joulukuuta, mihin tää aika taas katos? Huomenna Suomessa juhlitaan joulua ja täällä sit ylihuomenna, mut mä en vaan vieläkään oikeen ymmärrä sitä eikä mulla oikeen oo sitä joulufiilistä. Sillon ku täällä alettiin soittaan joululauluja radiossa, eli varmaan joku kuukaus sitten, niin olin vaan sitä mieltä että tää nyt on ihan liian aikasta. Vaikka meillä on ollu kuusi jo yli kaks viikkoo sisällä, toisin ku Suomessa se kaks päivää ennen joulua, niin en silti vaan tunne olooni mitenkään jouluseks.
Tää joulukuu ja itseasiassa koko syksy, on menny niin älyttämän nopeesti etten itekkään pysy perässä. Oon kyllä onneks saanu pidettyä itteni suurimman osan ajasta kiireisenä, etten oo ehtiny ajatella ja vaan maata mun sängyllä tekemättä mitään. Nyt kuitenki lomalla oon viettäny suurimman osan ajasta kotona, vaikkakin ollaan leivottu ihan hulluna kaikkee ja valmisteltu joulua muutenkin, niin on mulla silti ollu aikaa nyt vaan miettiä enemmän.
 |
| Käytiin kaverien kaa yhessä puistossa täällä katteleen jouluvaloja ja noi on vaan niin cool! |
Oon myös nyt lomalla skypetelly varmaan melkein koko vuoden edestä ja puhunu sitä rakasta suomee nyt ihan liikaa. Vaikka musta on ihana puhua perheelle ja kavereille siellä ja oon vaan niin kiitollinen kaikista niistä jotka jaksaa mua siellä odottaa ja pitää yhteyttä aina sillon kun löytyy yhteistä aikaa, niin silti mulla tulee vaan ikävä enemmän skypetysten jälkeen ja välillä oisin ihan valmis lentämään takasin kotiin. Kai tän voi pistää vaan sen kuuluisan vaihtarin joulumasennuksen piikkiin, vaikka en kyllä ymmärrä et miks just joulu. Tottakai tykkään joulusta ja mun oman perheen jouluperinteistä ja kaikesta siitä joulufiiliksestä, mut en silti oo mikään yli-innokas. Ja vaikka en tykkää jouluruuista mitenkään ihan hirveesti, niin silti mulla on nyt niin outo olo kun täältä ei löydykkään riisipuuroo, porkkana- ja perunalaatikoita ja rosollia, vaan miljoona eri keksilaatua ja vaan kaikkia ihan erilaisia juttuja. Ei sillä ettenkö näistä tykkäis, mut silti. Oon vaan päätyny siihen että mulla on ikävä sitä tuttuutta ja vaan Suomee ylipäätänsä.
 |
| Joulukuusta hakemassa |
 |
| Vaihtarityttöjä<3 |
Ei mun ikävä oo sellasta ylitsepääsemätöntä, mut ei mitään ihan pientäkään. Ilmeisesti se myös näkyy musta, koska mom on monta kertaa tässä viime päivien aikana tullu kysymään että onko mulla varmasti kaikki hyvin. Aika ihanaa, koska tiiän että se oikeesti välittää ja voin kyllä sille kertoo mun fiiliksistä, mut yleensä päädyn vaa vähättelemään koska oon kai vähän jenkkiytyny (onko toi edes sana) täällä ja "I'm fine" tulee jo ihan luonnostaan joka tilanteessa. Nyt oon kyllä onneks saanu jo vähän ilosempaa fiilistä itelleni ja ootan jo ihan innolla ylihuomista. Tänään tai huomenna pitäis vielä leipoo joulupiparit ja sit aletaanki oleen jo varmaan aika valmiita ruuan puolesta. Luvattiinki momin kanssa toisillemme et joulun jälkeen sitte otetaan itteemme niskasta kiinni ja aletaan tän kaiken joulusyömisen jälkeen vähän terveellisemmiks ja urheilullisemmiks. Katotaan vaan onnistuuko :D
 |
| Äiti vähän vissiin innostu näiden lahjojen kaa, en valita kuitenkaan varsinkaa tosta suklaasta<3 |
 |
| Noi tommoset keksipurkit on niin söpöjä! |
Haluun vielä toivottaa oikein ihanaa joulua sinne Suomeen <3 mä vietän nyt tänä vuonna mun ainoon jenkkijoulun ja haluun ottaa siitä kaiken irti minkä voin, ihan vaan uusien kokemuksien kannalta.Tää on todennäkösesti myös viimenen postaus ennen ens vuotta (apua, mihin tää vuosi meni??) ellen nyt liikaa innostu kirjottelemaan, joten varmuuden vuoks myös tosi hyvää uutta vuotta kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti